Ulkoinen suodatinpölynkeräin on varustettu lieriömäisellä tukipussi -häkillä kunkin suodatinpussin sisällä, ja kaasu, joka sisältää pölyvirtaa ulkopuolelta suodatinpussin sisäpuolelle. Joten pöly suodatetaan ja vangitaan suodatinpussin ulkopuolelta, ja puhdas kaasu puretaan yläosasta sisäpuolen läpi. Puhdas huone on varustettu puristetuilla ilmaputkilla, jotka käyttävät paineiden ilmaputkien ruiskuttamaa pulssin ilmavirtaa pölyn ravistamiseksi. Kuori, suppilo ja muut värähtelevät rakenteet ovat samat ja suljetussa tilassa. Suppilon yläosasta lähetetty pölyinen kaasu on jaettu ja nousee jokaiseen suodatinpussiin, missä se suodatetaan ja vangitaan. Sisäisen suodattimen pölynkeräimen suodatus suorituskyky on samanlainen kuin ulkoisen suodattimen pölynkeräimen.
Uusi suodatinpussi kaappaa pääasiassa yli 1 μm pölyä alkuperäisen toiminnan aikana, ja sieppausmekanismi sisältää hitauden, seulonnan, suojauksen, sähköstaattisen laskeutumisen ja painovoiman laskeutumisen. Suodatinkankaan pinnalle muodostettu primaarinen tarttuvuuskerros voi myös kaapata hiukkasia alle 1 μm ja ohjaus diffuusion. Näihin voimiin vaikuttavat pölyhiukkasten koko, tiheys, kuidun halkaisija ja suodatusnopeus.
Pussisuodatin käsittelee ilmaa pölypitoisuudella 0,5-100 g/m3. Siksi muutaman minuutin kuluessa liikkumisen alkamisesta muodostuu pöly tarttumista kerros suodatinkankaan pintaan ja sisäpuolelle. Tämä liimakerros tunnetaan myös ensisijaisena liimakerroksena tai suodatinkalvona.
Jos liimakerros muodostuu, sillä on suodatus- ja ansasrooli. Syynä on, että pölykerrokseen muodostuu monia mikrohuokoja, joiden huokoisuus on 0,8 ~ 0,9, mikä tuottaa seulontavaikutuksen. Mitä pienempi suodatusnopeus, sitä pienempi mikrohuodot ja sitä suurempi pölykerroksen huokoisuus. Joten tehokas sieppausprosessi riippuu suurelta osin suodatusnopeudesta.
