Ulkoinen suodattimen pölynkerääjä on varustettu sylinterimäisellä tukipussin kehyksellä jokaisen suodatinpussin sisällä ja pölyä sisältävä kaasu virtaa suodatinpussin ulkopuolelta sisäpuolelle. Joten pöly suodatetaan ja vangitaan suodatinpussin ulkosivulla, ja puhdas kaasu poistuu yläosasta sisäpuolen kautta. Puhdashuone on varustettu paineilmaputkilla, jotka käyttävät paineilmaputkien suihkuttamaa pulssiilmavirtaa pölyn ravistukseen. Kuori, suppilo ja muut tärisevät rakenteet ovat samat ja suljetussa tilassa. Suppilon yläosasta sisään tuleva pölyinen kaasu jakautuu ja nousee jokaiseen suodatinpussiin, jossa se suodatetaan ja otetaan talteen. Sisäisen suodattimen pölynkerääjän suodatusteho on samanlainen kuin ulkoisen suodattimen pölynkerääjän.
Uusi suodatinpussi vangitsee pääosin yli 1 μm:n pölyn alkukäytön aikana, ja talteenottomekanismi sisältää inertian, seulonnan, suojauksen, sähköstaattisen laskeutumisen ja painovoiman laskeutumisen. Suodatinkankaan pinnalle muodostuva ensisijainen tartuntakerros pölystä voi myös vangita alle 1 μm:n hiukkasia ja hallita diffuusiota. Näihin voimiin vaikuttavat pölyhiukkasten koko, tiheys, kuidun halkaisija ja suodatusnopeus.
Pussisuodatin käsittelee ilmaa, jonka pölypitoisuus on 0,5-100 g/m3. Siksi muutaman minuutin kuluessa liikkeen aloittamisesta muodostuu suodatinkankaan pinnalle ja sisäpuolelle tarttuva pölykerros. Tämä liimakerros tunnetaan myös ensisijaisena liimakerroksena tai suodatinkalvona.
Jos liimakerros muodostuu, sillä on suodattava ja vangitseva rooli. Syynä on se, että pölykerrokseen muodostuu monia mikrohuokosia, joiden huokoisuus on 0,8-0,9, mikä tuottaa suojavaikutuksen. Mitä pienempi suodatusnopeus, sitä pienemmät ovat mikrohuokoset ja sitä suurempi on pölykerroksen huokoisuus. Joten tehokas talteenottoprosessi riippuu suurelta osin suodatusnopeudesta.
